PWA-sovellukset tulossa mobiililaitteisiin – mahdollisuus vai uhka?

Mobiililaitteiden käyttö on yleistynyt huomattavasti. Yli puolet nettikäyttäjistä käyttää mobiililaitteita. Ihmiset ovat jo tottuneet käyttämään mobiililaitteita ja surffaamaan webissä. Kuitenkin monet yritykset haluaisivat, että niillä olisi oma sovellus, koska monia asioita voi tehdä paljon helpommin sovelluksen kautta. Webissä on todella helppoa siirtyä toiseen paikkaan, kun taas mobiilisovellus on hyvä tapa sitouttaa käyttäjiä. Mobiililaitteiden yleistyessä yritykset haluavat tehdä mobiilisovelluksia, jotta ihmiset voisivat niitä käyttää ja samalla heidät saataisiin sitoutettua.

Applikaatioilla halutaan sitouttaa henkilöitä ja aikaansaada suora kanava heihin. Jos mietitään, miksi sovellukset ovat suosittuja yritysten keskuudessa ja miksi niiden kanta-asiakasohjelmat menevät verkkoon, johtuu tämä kaikki siitä, että silloin yrityksellä on suora yhteys puhelimeen. Sovellukseen ja suoraan käyttäjälle voidaan laittaa mainoksia. Lisäksi voidaan mahdollisesti nähdä henkilön sijaintitiedot, jolloin tietojen pohjalta on mahdollista tarjota parempaa dataa ja uusia etuja.

Mobiilisovellus mahdollistaa myös offline-toiminnon. Sen ansiosta käyttäjät voivat ladata elokuvia tai muuta dataa laitteisiinsa katsoakseen tai käyttääkseen niitä offline-tilassa milloin ja missä he ikinä haluavatkaan, vaikka he eivät silloin olisikaan verkossa.

Perinteiset mobiilisovellukset ja niihin liittyvät ongelmat

Jokaisella isolla ja itseään kunnioittavalla ketjulla – olipa kyse sitten kauppa-, pikaruoka- tai ravintolaketjusta – tuntuu nykyään olevan omia sovelluksiaan ja ne tyrkyttävät niitä kovasti. On kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, monellako henkilöllä todellisuudessa on tällaisia sovelluksia asennettuna omassa puhelimessaan tai mobiililaitteessaan. Onko sinulla itselläsikään vaikkapa McDonald’sin tai Hesburgerin sovellusta? Ei välttämättä.

Ongelmaksi tulee se, että nykyään aika harva enää jaksaa asentaa mobiilisovelluksia puhelimeen. Vielä muutama vuosi sitten ihmiset ilomielin asentelivat uusia sovelluksia, mutta nyt tilanteen stabilisoiduttua useimmilla on vain muutamia sovelluksia, joita he käyttävät aktiivisesti. Varsin usein uusien sovellusten asennus vaatii kirjautumista, tunnusten luomista ja uuden sovelluksen käytön opettelua. Tässä ei useinkaan ole mitään järkeä, mikä saa yritykset miettimään muita ja parempia vaihtoehtoja.

Mobiilisovelluksissa itsessään ongelmaksi on muodostunut se, että mikäli mobiilisovellus on olemassa vaikkapa vain Androidille, siitä on pakko tehdä myös iOS-versio. Näitä kahta yleisintä alustaa täytyy tukea, jotta sovellus on varteenotettava. Android niin sanotusti jyrää eli hallitsee, sillä Androidin markkinaosuus on noin 86 %, kun taas esimerkiksi iOS:n osuus on noin 14 %. Toisin sanoen Androidia on ehdottomasti pakko tukea.

Androidin ongelma on se, että Android-laitteita on niin monenlaisia, näytön kokoja on niin erilaisia ja laitteet ovat tehokkuudeltaan toisistaan suuresti poikkeavia. Tästä johtuen Android-mobiilisovellusten testaus on äärimmäisen tärkeää. Sen sijaan iOS:n puolella on vähän helpompaa, koska erilaisia laitteita, resoluutioita ja kuvasuhteita (englanniksi aspect ratio) on paljon vähemmän.

Eri alustojen tukemisen lisäksi nykyään on erittäin tärkeää huomioida se, että tottahan toki sovellusten on toimittava myös tableteilla. Tableteissakin on monen kokoisia näyttöjä ja niitä on tuettava, jotta sovelluksen tablet-käyttö mahdollistuu.

Kuten voidaan huomata, haluttaessa luoda hyvä ja toimiva mobiilisovellus, on huomioitava monia seikkoja. Alustoja on useita, testausprosessi tulee olemaan monipuolinen ja monimutkainen, laitetyyppejä on useita ja laitteet ovat eritehoisia. Nämä kaikki asiat täytyy ottaa huomioon.

Kaiken lisäksi tulee varautua siihen, että sovellus voidaan mahdollisesti olla hyväksymättä App Storeen (iOS) ja Google Play -kauppaan (Android). Sovellus on paketoitava tietyllä tavalla sovelluskauppoja varten. On olemassa tietyt säännöt siihen, mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä, millaisia sovelluksia hyväksytään ja minkälaisia sovelluksia ei hyväksytä. Tiettyjä käytäntöjä tulee noudattaa. Jos sovellus on maksullinen, siitä lähtee komissio App Storelle tai Google Playlle. Jos sovelluskaupat eivät syystä tai toisesta tykkää sovelluksesta, sovellus ei tule olemaan ladattavissa.

Kuinka ollakaan, mobiilisovelluksen kehitys ei olekaan niin helppoa. Todellisuudessa se on monimutkaista, suhteellisen kallista ja kaiken lisäksi ihmiset eivät välttämättä edes halua asentaa koko sovellusta, ellei siitä ole heille huomattavaa hyötyä.

Steve Jobsin visio web-sovelluksista puhelinsovelluksina toteutumassa

Kun ensimmäinen iPhone julkaistiin, siinä ei ollut App Storea, ei natiivisovelluksia ja siihen ei voinut asentaa sovelluksia. Steve Jobs puhui aiemmin siitä, että web-sovelluksia tultaisiin tulevaisuudessa käyttämään puhelinsovelluksina. Näin ei käynytkään vaan iPhoneen tuli sovelluskauppa App Store useina sovelluksineen.

Kuitenkin nyt se, mitä Steve Jobs elinaikanaan visioi ja mistä hän puhui, on tulossa todeksi. Itse asiassa samoin on käynyt monen muunkin hänen visioimansa asian kohdalla. Joka tapauksessa nykyään mobiilinettisivuja voidaan koodata niin, että niitä voidaan asentaa puhelimeen ja käyttää ikään kuin natiivisovelluksia. Ei tarvita App Storea, ei Google Playta, ei mitään – nämä niin sanotut PWA-sovellukset (Progressive Web Apps) toimivat sellaisenaan.

Käytännössä henkilön ei tarvitse kuin mennä jollekin nettisivustolle, joka on koodattu oikein PWA-sovellukseksi, ja tällöin selain ehdottaa sivuston asentamista ikään kuin sovellusmuodossa omaan Home screeniin. Asennuksen hyväksymällä sovellus asentuu ja Home screeniin ilmestyy kuvake, jota klikkaamalla sovellus käynnistyy. Taustalle ilmestyy selain, jolle annetaan enemmän oikeuksia ja sen osoiterivi piilotetaan. Toisin sanoen tässä moodissa selain voi tehdä enemmän ja sillä on enemmän mahdollisuuksia. Tällaiset uudenaikaiset PWA-sovellukset, jotka voidaan mieltää natiivisovellusten kevytversioiksi, ovat uusi mahdollisuus.

Natiivisovellus koodataan spesiaaliohjelmointikielellä, jotta niin laitteistosta eli raudasta kuin myös alustasta voidaan ottaa kaikki hyöty irti. Androidilla ja iOS:llä on omat ohjelmointikielensä sovellusten tekemiseen. Lisäksi on olemassa useampi hybridimobiiliohjelmistokehys (englanniksi Hybrid Mobile App Framework), kuten esimerkiksi PhoneGap. Niillä web-sovellukset pyritään paketoimaan natiivisovelluksiksi, jotta ne saadaan ladattaviksi App Storeen. Natiivisovellukset tehdään teknisesti erilailla kuin PWA-sovellukset, ne löytyvät App Storesta ja ovat sitä kautta asennettavissa. Lisäksi maksullisista natiivisovelluksista Google tai Apple ottaa siivun välistä.

Googlen tavoite on se, että webiä käytetään yhä enemmän ja enemmän. Sillä on esimerkiksi selain Google Chrome ja yritys tekee rahaa mainoksilla. Jos nettiä ja Googlen selainta ja palveluita, kuten hakukonetta ja YouTubea, käytetään enemmän, silloin myös mainoksia näytetään enemmän ja yrityksen jo ennestään valtavat tulot kasvavat kaiken aikaa. Google panostaa voimakkaasti web-teknologiaan ja Chromeen, sillä Android-puhelimissa selaimella, sen käytettävyydessä ja nopeudella on keskeinen rooli.

PWA:n mahdollisuudet ja ongelmakohdat Android- ja iOS-alustoilla

PWA:ta voidaan iOS:ssä hyödyntää paikannus- ja sijaintitietoja käsiteltäessä sekä erilaisten sensoreiden ja antureiden (esimerkiksi magnetometri, kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi) yhteydessä, mutta myös kameran, Apple Payn, WebAssemblyn, WebRTC:n, WebGL:n ja monen muun uuden teknologian ja ominaisuuden kanssa. Natiiveihin iOS-sovelluksiin verrattaessa on myös olemassa rajoituksia tai asioita, joita PWA:lla ei voida iOS-alustalla tehdä. Esimerkiksi offline-dataa voidaan tallentaa vain tietty määrä, kaikki ominaisuudet eivät ole käytettävissä ja privaattitietoihin käsiksi pääsyä on rajoitettu.

Jos verrataan PWA:n mahdollisuuksia Android- ja iOS-ympäristön välillä, niin Android-puolella tiedon tallennusmahdollisuudet ovat kattavammat, Bluetooth-tuki on osittain parempi ja lisäksi löytyy joukko muitakin eroavaisuuksia. Androidia käytettäessä käyttäjälle esitetään banneri, jossa tarjotaan mahdollisuutta asentaa PWA-sovellus, mutta iOS:ää ja Safari-selainta käytettäessä tällaista ei ole vaan PWA-sovelluksen käyttöönsä haluavan käyttäjän on osattava mennä PWA-sovelluksen verkko-osoitteeseen. PWA:ta iOS:n puolella käytettäessä on useita Androidista puuttuvia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi mahdollisuus nimetä kuvake ennen asennusta ja kätevät konfiguraatioprofiilit.

Tiivistetysti asian voisi ilmaista niin, että asennuksessa on eroja sovelluksista, alustoista ja selaimista riippuen. Joillakin yhdistelmillä PWA-sovelluksessa on natiivin ohjelmaversion latauslinkki.

Pitäisikö nykyään toteuttaa natiivisovellus vai PWA-sovellus?

Miksi sitten edelleen olisi hyvä käyttää natiivisovelluksia ja pitäytyä niissä? PWA-teknologian avulla ei voi tehdä monimutkaisia pelejä. Esimerkiksi erittäin paljon laskentaa 3D-jutuissa vaadittaessa PWA:n teho ei yksinkertaisesti riitä vaan tarvitaan natiivikoodia. Natiivikoodi voi hyödyntää puhelimen näytönohjainta ja prosessoria huomattavasti paremmin, mikä puoltaa tässä tapauksessa natiivisovellusten käyttöä.

Kuten huomataan, toki PWA-sovelluksiin liittyy omat haasteensa. Selaintuki, jos mietitään vaikkapa Safaria, on yksi haasteista. Laitetuki on Android-laitteilla hyvä, mutta iOS-laitteisiin liittyen Applella on työsarkaa vielä rutkasti jäljellä, jotta PWA-sovellukset saadaan jouhevasti toimimaan iOS-ympäristössä. PWA-sovellukset eivät vielä tue kaikkia laitteisto- eli rautapuolen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, mutta tilanne on parantumassa kaiken aikaa. Ongelmista huolimatta PWA-sovellukset ovat mullistamassa yritysten tapaa toimia ja ne tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Twitteristä on jo julkaistu kevytversio Twitter Lite, joka hyödyntää PWA-sovellusten mahdollistamia asioita.

Web-applikaatioiden hyvä puoli on helppo käyttöönotto. Responsiivisuuden ansiosta ei tarvitse toteuttaa jokaiselle laitteelle omaa versiota. HTTPS-protokolla mahdollistaa suojatun liikenteen ja sen myötä takaa turvallisuuden, kun taas natiivisovelluksissa käytettävä protokolla ja liikenteen turvallisuus ovat sovelluskehittäjästä riippuvaisia. PWA-sovellukset voivat toimia myös offline-tilassa, minkä lisäksi ne sekä näyttävät että tuntuvat lähes natiivisovelluksilta. Asennuksen tapaan päivitys onnistuu helposti – ei tarvitse tehdä muuta kuin päivittää nettisivu. Sovellukset ovat kevyitä, ne eivät syö puhelimen muistia ja ne ovat hyvin käteviä, koska ne toimivat verkon yli ja etenkin Suomen kaltaisissa maissa laitteet ovat lähestulkoon aina verkossa.

Esimerkiksi kauppojen kanta-asiakkuusjärjestelmiä varten PWA-sovellusten olemassaolo on hyvä asia. Kanta-asiakaskorttia hankkiessaan ihminen voi saada nähtäväkseen notifikaation ja sen sisältämiä mainoksia. Mikä hienointa, kanta-asiakaskortti on käytettävissä myös offline-tilassa, joten vaikkapa lentokoneessa voi ilman verkkoyhteyttä tutkailla omia kanta-asiakaskorttejaan ja käyttää lentoyhtiön omaa kanta-asiakaskorttia lennon aikana.

Me LumoLinkillä uskomme vakaasti siihen, että PWA-sovellukset tulevat yleistymään, koska niiden käyttöönotto on hyvin yksinkertaista, niiden mahdollisuudet kasvavat koko ajan, sovellusten ero natiivisovelluksiin pienenee kaiken aikaa ja ihmisten tottuessa PWA-sovelluksiin niiden käyttö lisääntyy entisestään. Tarvitaan vain yksi klikkaus, jolloin PWA-sovellus ilmestyy omaan Home screeniin. Natiivisovelluksen kyseessä ollessa on mentävä App Storeen, annettava salasana tai tunnistauduttava muulla tavalla, asennettava sovellus, odotettava asennuksen ajan ja kaiken tämän jälkeen avattava sovellus. Natiivisovelluksen käyttöönotto on huomattavasti monimutkaisempaa.

Web-teknologiaan pohjautuvissa PWA-sovelluksissa on kustannustehokasta testata eri ideoita ja niiden toimivuutta käytännössä. Vaikka tavoitteena olisikin luoda tai aikaansaada oma natiivi sovellus, voi PWA-sovelluksella ensin testata mahdollisesti toimivia juttuja ja vasta testauksen jälkeen päättää, mitä kaikkea varsinaiseen natiivisovellukseen sisällytetään. Tämä on kannattavaa etenkin silloin, kun natiivisovelluksen toteutuksessa on kyse rahallisesti mittavasta investoinnista.

Koska kyseessä on pohjimmiltaan web-sovellus, sellaiset teknologiat kuin Google Analytics on helppo integroida PWA-sovellukseen. Tällöin markkinointitiimi voi käyttää tuttua Google Analyticsia analysoidakseen tuloksia. PWA-sovellus voi hyödyntää jo olemassa olevia teknologioita. Jos esimerkiksi verkkokaupassa maksaminen onnistuu jo nyt, PWA-sovellus voi käyttää olemassa olevaa maksujärjestelmää. Tämä on kerta kaikkiaan loistava asia.

Natiivisovellukseen verrattaessa PWA-sovelluksen kehitys ja testaus hoituvat halvalla, helpommin ja nopeammin. PWA toimii monissa eri laitteissa – myös Windows-puhelimissa. PWA-sovellukset voivat olla natiivisovelluksia parempia ja lisätä verkkopalveluiden käyttäjämääriä hyvinkin tuntuvasti. Tästä on maailmalla useita esimerkkejä. Talouslehti Forbes on oiva esimerkki PWA:n avulla suosiotaan kasvattaneesta tahosta.

LumoLinkiltä PWA-sovelluksia ja -konsultaatiota

Jos asiakkaamme pohtii mobiilisovelluksen luomista, kehotamme miettimään, voisiko sovellus toimia PWA-sovelluksena ja voitaisiinko ensin testata PWA-sovellusta. Voi hyvinkin olla, että tämän jälkeen asiakas päättää luopua natiivisovelluksen kehittämisaikeista, jos PWA-sovellus täyttää kaikki asiakkaan mobiilisovellukselle asettamat vaatimukset. Toki huomioimme sen, että on olemassa tiettyjä asioita, joita PWA-sovelluksella ei voi ainakaan vielä tehdä. Esimerkiksi paljon Bluetooth-tekniikkaa ja 3D-kiihdytystä tarvittaessa PWA ei ole ykkösvaihtoehto, mutta onneksi vain harvat bisnessovellukset todella tarvitsevat niitä.

Kuten tuli jo todettua, me LumoLinkillä uskomme PWA-sovellusten tuloon ja niiden tulevan melkoisella ryminällä. Teemme PWA-sovelluksia vankalla ammattitaidolla. Lisäksi autamme ja konsultoimme ilomielin niihin liittyen. PWA tulee – oletko jo valmis vai kaipaatko apuamme?